TEORIOITA

Ratkaisu- ja voimavarakeskeinen psykoterapia on voimavaroihin huomion suuntaava terapiamuoto. Parhaimmillaan vaikeiden asioiden käsittelyn jälkeen saatat huomata ei ainoastaan selviytymistä vaan omanarvontuntosi kasvua. Sen sijaan, että terapiassa keskityisimme pelkkiin ongelmiin ja niiden syihin, yhdessä tutkimme juuri sinulle sopivia ratkaisuja, muutostoiveita ja ajatuksiasi hyvästä elämästä. Periaatteena on korjata vain itselle haittaa aiheuttavaa, välttää sen tekemistä, mikä ei toimi ja tehdä lisää sitä, mikä toimii. Ratkaisukeskeiseen psykoterapiaan kuuluu myös erilaisia kotitehtäviä.

Ratkaisukeskeinen psykoterapia sopii monenlaisiin psykologisiin tarpeisiin ja ongelmiin ja soveltuu niin yksilö-, pari- kuin perheterapiaankin. Esimerkiksi vaikeissa lapsuudenaikaisissa kokekemuksissa, muissa traumaattisissa kokemuksissa, erilaisissa pelkotiloissa, pakko-oireissa, paniikkihäiriössä, syömishäiriöissä, masennuksessa, ja muissa elämän kriisi- ja solmukohdissa voidaan ratkaisukeskeistä psykoterapiaa käyttää menestyksekkäästi. Lasten ja nuorten ongelmat pyritään kääntämään puuttuviksi taidoiksi, joita on mukavampi opetella kuin vaikeina ongelmina, jotka raskauttavat perheen elämää.

Ratkaisukeskeisen psykoterapian yhteydessä puhutaan usein ns. post-traumaattisesta kasvusta, jolla tarkoitetaan kohdattujen vaikeuksien aiheuttamaa elämänarvojen kirkastumista, viisauden lisääntymistä, itsensä ja muiden ymmärtämistä.

Muksuopin avulla sinulla on mahdollisuus poistaa tai pienentää lapsen ongelmia kääntämällä ne opeteltaviksi taidoiksi ja samalla saada merkittäviä positiivisia muutoksia koko perheen ihmissuhteisiin ja perhedynamiikkaan.

Muksuoppi on suomalainen ratkaisukeskeinen lasten kasvatus- ja ongelmanratkontamenetelmä, jonka avulla lapsia autetaan voittamaan ongelmiaan taitoja opettelemalla. Muksuopin ovat kehittäneet psykiatrian erikoislääkäri Ben Furman yhdessä FM Tapani Aholan ja erityislastentarhanopettajien Sirpa Birnin ja Tuija Terävän kanssa. Lasten ongelmien voidaan Muksuopin mukaan selittää johtuvan siitä, että lapselta puuttuu tai hänellä on heikosti kehittynyt jokin sellainen taito, jota hän tarvitsee ratkaistakseen ongelmansa. Se ei syyllistä ketään, vaan kaikki lapsen ympäristössä olevat ihmiset voivat omalla tavallaan tukea lasta ratkaisemaan ongelmansa.

Muksuoppi kehitettiin alunperin lapsi- ja perhejohtoiseksi, mutta nykyisin siitä on kehitetty myös vanhemmille suunnattu pienryhmäkoulutusmuoto.

Reteamingin avulla voit ratkoa ongelmia, kehittää itseäsi tai ryhmää ja saavuttaa haluamiasi tavoitteita. Reteaming-menetelmän ovat kehittäneet psykiatrian erikoislääkäri Ben Furman ja FM Tapani Ahola. Se on 12 askeleella etenevä prosessi, jonka aikana usko itseen tai ryhmään kasvaa ja muuttuu positiivisemmaksi ja huomio keskittyy ongelmien ja puutteiden sijaan olemassa oleviin voimavaroihin. Reteaming antaa kokemuksen yhteistyöstä, myönteisyydestä ja keskinäisestä kunnioituksesta.

EMDR on menetelmä, jolla poisherkistetään haitallisia muistoja. EMDR yhdistää monien terapiasuuntausten keinoja ollen kuitenkin aivan omansa tehostamassa psykoterapian tuloksellisuutta. EMDR on lyhenne sanoista Eye Movement Desensitization and Reprocessing, menetelmässä yleisesti käytetäänkin silmien liikkeitä, jotka muistuttavat REM-unen aikaisia silmänliikkeitä. REM-unella on todettu olevan merkitystä psyykkisen tasapainon ylläpitämiselle. EMDR-menetelmä ja nopeiden silmänliikkeiden vaikutus ahdistusta poistavasti on kuitenkin sattumaan perustuva löytö, eikä sen varsinaista vaikuttavuuden syytä tiedetä.

EMDR-menetelmää käytetään paitsi ns. traumaattisten tapahtumien hoidossa myös esim. lapsuudenaikaisten vaikeiden tilanteiden käsittelyssä ja monissa muunkinlaisissa ongelmien ratkaisuissa. Ajatuksena on, että ihmiselle tapahtuneen koettelemuksen luonnollinen psyykkinen käsittely on häiriintynyt ja muisto ovat ikään kuin plokkaantunut aivoihin. EMDR-hoidon avulla tämä käsittelemätön muistiaines saadaan taas prosessoitumaan. EMDR-menetelmän tavoitteena onkin auttaa asiakasta käsittelemään häiritsevä muisto, voimaantumaan ja löytämään itseään kohtaan myönteisempiä ajattelutapoja. Näin asiakas vapautuu nykyhetkessä tekemään joustavampia ja itselleen hyödyllisempiä ratkaisuja. EMDR-hoitoa käytetään psykoterapian yhteydessä ja osana.

Psykologisista menetelmistä kiinnostuin ensimmäiseksi NLP:stä. NLP-menetelmiä käytän lähes kaikessa työssäni. Se soveltuu niin terapiaan, koutsaukseen kuin työnohjaukseenkin. NLP-opintojen myötä kiinnostuin ja hakeuduin psykoterapiakoulutukseen. Työni keskeisimmät elementit nojaavat ratkaisukeskeisiin periaatteisiin ja kognitiivisiin NLP-menetelmiin. Lisäksi käytän hyödykseni kaikkea muutakin oppimaani, positiivisen ihmiskäsityksen, ratkaisukeskeisen voimaannuttavan ja itsetuntemusta lisäävän ajattelun mukaisesti, mm. NVC:tä ja psykografiaa sekä lasten Perhekoulua.

Ratkaisukeskeisiä ja voimaannuttavia näkemyksiä voidaan käyttää sekä yksilö- että ryhmätyöskentelyssä niin aikuisille, lapsille kuin erilaisille ryhmille tai työyhteisöille. Koulutan pienryhmiä Muksuopin, NLP:n, Perhekoulun ja psykografan omatoimiseen käyttöön. Työnohjaan ratkaisukeskeisellä otteella.

Coaching eli koutsaus

Coachauksessa koutsin (coach) eli valmentajan ohjauksessa voit peilata omia tavoitteitasi ja ajatuksiasi ja ääset helpommin haluamallesi positiivisen muutoksen ja kehityksen tielle. Koutsauksen avulla voit myös poistaa mahdollisia sisäisiä esteitäsi tavoitteittesi tieltä.

Coaching on kevyempi menetelmä kuin terapia, siinä pääpaino on tavoitteissa ja muutoksessa, omien voimavarojen löytämisessä ja osaamisen kehittämisessä. Coaching soveltuu sekä yksilö- että ryhmätyöskentelyyn, se on myös yleinen tapa työnohjauksessa.

NLP eli Neuro-Linquistic Programming tai neurolingvistinen prosessointi on ajattelutapa ja menetelmiä, joiden avulla sinun on helpompi saavuttaa tavoitteita, purkaa itsellesi haitallisia uskomuksia, ymmärtää paremmin itseäsi ja muita ja yleensäkin asennoitua elämään positiivisemmin.

NLP lasketaan kuuluvaksi kognitiiviseen terapiaperheeseen ja sen menetelmät perustuvat joukkoon perusolettamuksia, joista yksi on, että ihmisen mieli ja keho toimivat kokonaisuutena. Siitä nimi neurolingvistinen. Kielen avulla luomme todellisuutemme, kieleen ja sanoihin vaikuttamalla vaikutamme myös todellisuuteemme. Ohjaamani NLP-harjoitukset sisältävät esimerkiksi mielikuvien ja kielen kanssa työskentelyä tai liikettä. Lääkäri, psykiatri ja hypnoterapeutti Milton H. Erickson (1901-1980) on paitsi yksi ratkaisukeskeisen terapian kehittäjistä myös NLP:n suuri nimi ja menetelmien isä.

Psykografia on saksalaisen filosofian tohtori Dietmar Friedmannin kehittämä voimavarasuuntautunut, prosessiluonteinen persoonallisuusoppi. Tämän typologian eli luokittelujärjestelmän avulla sinulla on mahdollisuus saada lisää ihmistuntemusta. Tutkiessaan Eric Bernen transaktioanalyysin kolmen minätilan (lapsi, aikuinen, vanhempi) ja kolmen elämänalueen (tunne, ajattelu, toiminta) vastaavuuksia Friedmann totesi näiden vaikuttavan ihmisten persoonallisuuteen erilaisilla painotuksilla. Psykografian lähtökohtana on, että ihmiset voidaan jakaa eri persoonallisuustyyppeihin sen perusteella, miten he suosivat ja laiminlyövät ajattelua, toimintaa tai tunteita. Tämän suosimis- tai laiminlyöntitavan mukaan psykografian perustyypit on nimetty suhdetyypeiksi, asiatyypeiksi ja toimintatyypeiksi. Lisäksi kullakin perustyypillä on kolme alatyyppiä. Friedmann löysikin myös yhtäläisyydet psykografian ja enneagrammin välillä. Usein kuitenkin riittää pelkästään perustyyppien tunteminen.

Psykografia persoonallisuustyyppien kuvausten ja tuntomerkkien lisäksi käsittelee myös kunkin tyypin luonnollista kehityssuuntaa ja ratkaisumahdollisuuksia. Tässä onkin psykografian voima muihin typologioihin verrattuna. Psykografian avulla näkee, mitä elämänalueista ajattelu, toiminta tai tunteet suositaan ja mitä laiminlyödään. Tämä avaa mahdollisuuden tietoiselle itsensä kehittämiselle, koska laiminlyödyt alueet sisältävät kätkettyjen taitojen lisäksi tasapainottavia tekijöitä ja ratkaisumahdollisuuksia. Tavoitteena on saada omaan itsenäiseen ja tasavertaiseen käyttöönsä niin tunne, ajattelu kuin toimintakin. Kokonaisvaltainen hyvinvointi lisääntyy.

Psykografin tyyppien tunteminen auttaa oman itsensä tuntemisessa ja sosiaalisissa vuorovaikutussuhteissa. Psykografia lisää huomattavasti yhteistyötaitoja toisten ihmisten kanssa, erilaistenkin. Psykografian yksi tärkeimmistä päämääristä on oppia kohtelemaan itseään ja muita oikeudenmukaisemmin ja oppia ymmärtämään eri tyyppien käyttäytymismalleja ja –motiiveja. Psykografia luo hyvän pohjan voimavarakeskeisten menetelmien yksilölliselle toteuttamiselle. Psykografia ottaa huomioon, että me ihmiset olemme erilaisia ja käyttää sitä tietoa hyväkseen.